BD:n aloite Suomessa

BD:n aloite Suomessa terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden turvallisuuden parantamiseksi

NEULANPISTOTAPATURMAT
Suuri riski työssä

Hoitohenkilökunnalle sattuu vuodessa noin 2 000 työtapaturmaa, jossa on HIV-tartunnan vaara. Vuonna 2000 Meilahdessa ja Aurorassa kävi 35 henkilöä HIV-positiivisen verialtistuksen vuoksi. 27 johtui neulanpistosta ja 20 aloitti profylaksialääkityksen.

HYKS:n sairaaloissa tapahtui vuonna 2001 lähes 500 veritartuntavaaratilannetta. 60% johtui neulanpistoista, ja noin puolet tapaturmista voitaisiin ehkäistä oikeilla toimintatavoilla. Neuloista yhä vieläkin 40% hylsytetään. Yksi keino välttää tapaturmaa on käyttää asianmukaisia keräysastioita.

Veritapaturmien sattumistapa HYKS:ssa 1998, Vältä tartunta – älä hylsytä; Sirpa Tahkokallio, HUSARI, elokuu 2002-4, sivut 6 – 8.

Riskitilanteet

Yleisimmät neulanpistotapaturmat tapahtuvat

• verinäytteiden otossa
• tipan laitossa ja poistossa
• neulan hylsyttämisessä, jätteiden käsittelyssä ja
• eri toimenpiteissä

Myös esimerkiksi taskuun tai hyllylle unohtuneet neulat aiheuttavat paljon tapaturmia.

Taudinkantajien määrä kasvaa

Suomessa on jo yli 1 000 HIV-positiivista ja vuoden 1999 lokakuun loppuun mennessä todettiin 115 uutta tartuntaa. Todellista tilannetta ei edes tiedetä.

Ruiskuhuumeiden käyttäjiä on Suomessa 9 400 - 14 700, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Heitä on väkilukuun suhteutettuna yksi sataa aikuista kohti Suur-Helsingin alueella.

HIV lisääntyy erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella. Kalingradissa oli heinäkuun alkuun mennessä rekisteröity 3 800 tartuntaa. Tällä hetkellä jo 19% HIV:stä leviää sukupuoliteitse.

Vuonna 1993 hepatiitti C:n kantajia oli Suomessa yli 10 000 ja vuosittain todetaan noin 1 800 uutta tartuntaa.

Todennäköisyys saada tartunta neulanpistosta

• HIV 0,3 - 0,4%
• HEPATIITTI  C 3 - 13%
• LOTTOVOITON todennäköisyys on  0,0000066%. Lottoatko? Entä kiinnitätkö huomiota työturvallisuuteesi?

Ennaltaehkäisy

Kenestäkään ei välttämättä huomaa, onko hänellä veren välityksellä leviävä sairaus.

Ennaltaehkäisy on aina perusteltua:

• Rauhallinen työskentelytapa
• Huolellisuus pistävien ja viiltävien esineiden kanssa (astiat!)
• Roiskeilta suojautuminen
• Koulutuksen tehostaminen
• Riskikäyttäytyjien ohjaaminen
• Muistettava, että kantajuus ei näy päällepäin
• Kunkin työpisteen veritartuntariskien ja niiden ehkäisykeinojen     kartoittaminen
• Rokotukset
• Toimintaohjeet tapaturman sattuessa
• Ammattitaidon jatkuva ylläpito
• Turvatuotteiden käyttö

 

LÄHTEET

Pauliina Pulkkinen: Tuhannet altistuvat vuosittain työssään HIV-tartunnalle (Helsingin Sanomat 1.10.98)

Vältä tartunta – älä hylsytä; Sirpa Tahkokallio (HUSARI, elokuu 2002-4, sivut 6 – 8)

Suomen Sairaalahygienialehti 1997; 15; 112-117
Siskoraila Heikkinen, Hygieniahoitaja, KYS

Hygieniahoitaja Helena Teräsvirta, KYS, 3.11.1999

Suomen Lääkärilehti 26/99, s. 3104

Erikoistutkija Pekka Holmström, Kansanterveyslaitos
Helsingin Sanomat 24.11.99; HIV-tartunnat lisääntyvät nopeasti

Erikoistutkija Pekka Holmström, Kansanterveyslaitos
Aamulehti 26.1.2000; Tampereella pelätään hiv-epidemiaa

Aamulehti 6.9.2002, sivu A17, AIDS leviää Venäjän narkomaanien piireistä tavallisen kansan keskuuteen

Jukka Lumio, Inf.el, TAYS
Sahti 5/93

KYS/Hygieniatyöryhmä;  Ohje no 67; 11.6.97